Viisi faktaa uniapneasta:
- Uniapnealla tarkoitetaan sairautta, jossa on toistuvia, vähintään 10 sekuntia kestäviä unenaikaisia hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimentumia (hypopnea). Hengityskatkokset voivat kestää jopa yli minuutin, mihin nukkuja havahtuu, muttei välttämättä itse edes huomaa heränneensä. Toistuvat havahtumiset aiheuttavat unen rikkonaisuutta ja univajetta, mitkä taas lisäävät muun muassa päiväaikaista väsymystä sekä keskittymis- ja muistivaikeuksia.
- Uniapneaan on viime vuosina alettu kiinnittämään enemmän huomioita, mutta se on silti edelleenkin alidiagnosoitu ja –hoidettu pitkäaikaissairaus. On arvioitu, että ainakin lievää uniapneaa sairastaa maassamme noin 1,46 miljoonaa ihmistä, ja sitä on alettu kutsua uudeksi kansantaudiksi.
- Hoitamattomalla uniapnealla on todettu olevan yhteys muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, 2 tyypin diabetekseen, keskittymis- ja oppimisvaikeuksiin ja masennukseen. Vaikka itse sairautta ei voidakaan parantaa, oikealla hoidolla riski sairastua liitännäissairauksiin pienenee, ja elämänlaatu voi parantua huomattavasti.
- Kuorsaaminen on yksi yleisimmistä uniapnean oireista, mutta kaikilla kuorsaavilla ei suinkaan ole uniapneaa – eikä uniapneaa sairastava välttämättä kuorsaa. Uniapneaa voi sairastaa ikään ja sukupuoleen katsomatta niin normaali- kuin ylipainoitsetkin henkilöt, mutta kaksi kolmesta uniapneapotilaasta on ylipainoisia. Muita riskitekijöitä ovat mm. purennan ja ylähengitysteiden rakenteelliset poikkeavuudet ja nenän tukkoisuus.
- Riippuen siitä, miten vaikeaa (lievä, keskivaikea, vaikea) uniapneaa sairastaa, hoitokeinoja ovat elintapahoidot (tupakoimattomuus, laihdutus), asentohoito, CPAP- eli ylipainehoito, uniapneakisko tai leikkaushoito.
Uniapnean hoidosta
ylilääkäri, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Usko Huuskonen
Ylilääkäri ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Usko Huuskonen kirjoitti meille blogiin vuonna 2019 uniapnean hoidosta seuraavasti.
”Me terveydenhuollon ammattilaiset olemme työssämme viimeisten vuosien aikana huomanneet uniapneataudin lisääntyneen voimakkaasti. Osin tämä johtuu taudin lisääntyneestä tiedostamisesta ja osin elintapojemme aiheuttamasta taudin esiintyvyyden kasvamisesta. Jonot tutkimuksiin ja hoitoon ovat pitkiä.
Uniapneaa esiintyy miehillä naisia enemmän, mutta menopaussin yhteydessä naiset kirivät miesten rinnalle. Vastasyntyneillä ja iäkkäillä ihmisillä esiintyy jonkin verran myös sentraalista uniapneatautia, joka johtuu aivoperäisistä syistä tai sydämen vajaatoiminasta.
Uniapneatauti aiheuttaa päiväväsymystä, jonka objektiivinen mittaaminen on vaikeaa. Subjektiivisesti koettu väsymyksen aste ei välttämättä korreloi taudin vaikeusasteeseen. Lievästäkin päiväväsymyksestä kärsivällä henkilöllä voi olla vaikea-asteinen uniapneatauti. Uniapneapotilailla esiintyy väsymyksen lisäksi kognitiivisia häiriöitä. Väsymys lisää onnettomuusriskiä ja vaarantaa ajoturvallisuutta. Siksi varsinkin ammattiautoilijoiden saaminen hoidon piiriin on hyvin tärkeää.
Suurin yksittäinen tekijä tähän terveydenhuoltoa ja kansantaloutta suuresti kuormittavaan sairauteen on edelleen ylipaino. Rasvakudoksen kertyminen kaventaa hengitysteitä. Obstruktiivisessa uniapneataudissa, jossa hengitysilmavirtaus rajoittuu tai estyy ylähengitysteiden unenaikaisen ahtautumisen vuoksi, potilaan yöuni pilkkoutuu ja aivojen energiatalouden kannalta tärkeät univaiheet vähenevät. Huomioitavaa on myös, että osa keskushermostoon vaikuttavista lääkkeistä sekä alkoholi lisäävät yön aikaisia apneoita, joka pahentaa tilannetta.
Obstruktiivista uniapneaa sairastavien MRI-kuvissa myös kieleen on kertynyt runsaasti rasvaa. Laihdutus ja liikunta ovat ensisijainen hoito kaikilla ylipainoisilla potilailla ja ennalta ehkäisevät uniapneataudin kehittymistä. Väsymyksen takia laihduttaminen voi kuitenkin olla psyykkisesti hyvin vaikeaa ja haastavaa.
Selinmakuulla korostuvassa tautimuodossa potilaat voivat hyötyä asentovyöstä tai tennispallosta. CPAP-hoito on vaikeassa (AHI > 30) ja osin keskivaikeassa (AHI 16–30) uniapneataudissa kaikilla potilaille ensisijainen ja vaikuttavin hoito. Kun päiväaikainen vireys paranee, painonpudotuksen ja paremman voinnin edellytykset paranevat.
Myös geneettiset tekijät lisäävät alttiutta uniapneatautiin ja vaikuttavat myös hoidon vaikuttavuuteen. CPAP hoitotutkimuksissa on havaittu, että joitain potilaita hoito auttaa selkeästi, joitain ei lainkaan. Apneahypopnea-indeksi (AHI) määrittää nykyisin hyvin pitkälle, miten potilaita hoidetaan. Tulevaisuudessa lisääntynyt tieto sairauden genetiikasta ja apneapotilaiden hengityksen säätelystä todennäköisesti muuttavat tätä rajoittunutta hoitokäytäntöä. Potilaita pystytään hoitamaan heille parhaimmin sopivalla tavalla.
Osalla potilaista on poikkeava purenta tai muu nielun alueen poikkeavuus. Nämä potilaat kuuluvat joko korvaklinikan tai asiaan perehtyneiden hammaslääkärien hoitoon.
Uniapneatauti lisää todennäköisyyttä sairastua kakkostyypin diabetekseen, verenpainetautiin, rytmihäiriöihin, sekä sydän- ja aivoinfarktiin. Nämä liitännäissairaudet lisäävät ennenaikaisen kuoleman riskiä potilailla 3-6 kertaiseksi. Hyvässä hoitotasapainossa olevilla uniapneatautipotilailla ennenaikaisen kuoleman riski ei ole suurentunut. Apnea-linkin kaltaiset seulontalaiteet nopeuttavat uniapneapotilaiden hoitoon pääsyä. Tulevaisuudessa tällaisten ihmisten lähelle tulevien ratkaisujen kehittyessä edelleen, saamme potilaat vielä tehokkaammin hoidon piiriin.”
Usko Huuskonen toimii Oulun yliopistollisessa sairaalassa kliinisen neurofysiologian osaston ylilääkärinä ja Oulun Sydänkeskuksessa uniapnea-asiantuntijana. Vapaa-ajallaan hän viihtyy mielellään luonnossa koiriensa kanssa.
Haluatko varata ajan Sydänkeskukseen uniapnean seulontatutkimukseen (yöpolygrafia)?
Lue tutkimuksesta lisää täältä ja varaa aika puhelimitse Sydänkeskuksesta.
