Tällä verkkosivulla käytetään evästeitä verkkosivujen käytettävyyden sekä toiminnan parantamiseksi. Käytämme evästeitä ymmärtääksemme miten käytät verkkosivustoa, sekä optimoidaksemme sen toimivuutta.
Sydämen vajaatoiminta
Sydämen tehtävänä on ylläpitää verenkiertoa pumppaamalla verta verisuonia pitkin elimistömme eri osiin. Sydämen oikea puolisko pumppaa veren keuhkoihin hapettumaan, mistä vasen puoli puolestaan pumppaa keuhkoista tulleen hapettuneen veren aortan kautta kaikkialle elimistöön. Sydämen vajaatoiminnalla tarkoitetaan tilaa, jossa sydämen pumppausvoima on heikentynyt niin, ettei se pysty pumppaamaan verta eteenpäin niin tehokkaasti, kun elimistö sitä tarvitsisi.
Mitkä ovat sydämen vajaatoiminnan oireet?
Sydämen vajaatoiminnan oireet voivat olla hyvinkin epämääräisiä. Tavallisimpia oireita ovat hengenahdistus, poikkeava väsymys rasituksessa tai jopa levossa sekä molemminpuolinen alaraajaturvotus. Turvotus nilkoissa, yöaikainen yskä ja äkillinen painonnousu ovat merkkejä nestekertymästä. Jos vajaatoiminta on vaikea, ahdistus voi pahentua makuulle mennessä ja siihen voi liittyä yskää, mutta oireet helpottavat istuma-asennossa.
Oireita voi aiheuttaa myös moni muu sairaus, mutta sydämen vajaatoimintaan viittaavat oireet tulisi kuitenkin aina tutkia tarkemmin sydänlääkärin vastaanotolla.
Miten sydämen vajaatoiminta todetaan?
Lääkärin vastaanotolla kartoitetaan oireet haastattelemalla ja miettimällä, onko suvussa sairauksia, jotka altistavat sydämen vajaatoiminnalle. Lääkäri kuuntelee sydämen ja tutkii, onko merkkejä nestekertymästä tai vajaatoiminnalle altistavasta sairaudesta. Sydänfilmi kuuluu perustutkimuksiin, jos oireiden taustalla epäillään sydänsairautta. Tarvittaessa otetaan keuhkokuva keuhkomuutosten varalta. BNP:n lisäksi tarvitaan myös muitakin verikokeita taustasyiden selvittämiseksi. Sydämen ultraäänitutkimuksessa nähdään sydänlihaksen toiminta ja virtaukset, minkä perusteella voidaan varmuudella kertoa, onko potilaalla sydämen vajaatoiminta. Tutkimuksella voi selvitä myös vajaatoiminnan syy. Ultraäänellä voidaan mm. nähdä sydämen läppien toiminta ja havaita sydäninfarktin aiheuttama arpialue.
Mistä sydämen vajaatoiminta johtuu?
Sydämen vajaatoiminta on vakava sairaus, mutta hyvällä hoidolla potilaat voivat elää hyvää elämää. Tavallisimmin sydämen vajaatoiminta on seurausta sepelvaltimotaudista, kohonneesta verenpaineesta, läppäviasta, rytmihäiriöstä tai erilaisista kertymätaudeista. Kaikki edellä mainitut rasittavat sydäntä tavallista enemmän niin, että sen toiminta voi alkaa heikentyä ja johtaa sydämen vajaatoimintaan. On myös mahdollista, että vajaatoiminnan perussyytä ei saada selville lainkaan.
Sydämen vajaatoiminnan hoito
Sydämenvajaatoiminnan hoitosuunnitelma tehdään yhdessä kardiologin kanssa. Hoito koostuu elintavoista, lääkehoidosta ja tarvittaessa sydäntoimenpiteistä. Sydämen vajaatoimintaa hoidettaessa hoito kohdistuu itse vajaatoiminnan hoidon lisäksi myös taustasairauden hoitoon.
Kulmakivi on lääkehoito, jolla voidaan ehkäistä sairauden etenemistä, parantaa ennustetta sekä lievittää nesteen kertymisestä johtuvia oireita. Hoidossa korostuu myös toimivat hoitoketjut ja huolellinen potilasohjaus, jotka ovat myös tärkeitä lähtökohtia lääkehoidon onnistumiselle.
On tärkeää, että sydämen vajaatoimintaa sairastavalla on tieto siitä, mitä voi tehdä itse tai mihin ottaa yhteyttä oireiden pahentuessa. Merkkejä vajaatoiminnan vaikeutumisesta ovat esimerkiksi nopea painon nousu, turvotusten lisääntyminen, hengityksen vaikeutuminen, yskä ja sykkeen nousu.