Havahduitko yhtäkkiä siihen, että pitäisi alkaa pitämään sydämestään aiempaa parempaa huolta? Naapurin tuttava joutui vastikään sairaalaan, mikä laittoi miettimään omaakin sydänterveyttä. Kolesteroleja ei ole mitattu sitten työhöntulotarkastuksen ja siitäkin on vierähtänyt jo vuosikymmen, jos toinenkin. Onko tässä jo auttamattomasti myöhässä oman sydänterveytensä suhteen?
Ikinä ei ole liian myöhäistä alkaa pitää sydämestään parempaa huolta. Sydänterveyden edistäminen voi kuulostaa käsitteenä aikaa vievämmältä kuin todellisuudessa onkaan. Vanhat tutut keinot ja konstit pätevät edelleen.
Jos tähänastinen elämäntapa on ollut melko huoletonta, koko elämän ”laittaminen remonttiin” voi tuntua mahdottomalta tehtävältä. Entäpä jos pysähtyisit miettimään, mitkä asiat ovat jo hyvällä tolalla ja mitkä vielä kaipaavat viilausta? Ei Roomaakaan päivässä rakennettu, ja parhaimmillaan nämä pohdinnat voivat sysätä lumipalloefektin liikkeelle. Meillä on nimittäin usein taipumus tehdä asioista suurempia, kuin ne todellisuudessa ovatkaan. Entä jos käännät muutosta vastaan kamppailevat ajatuksesi tyystin päälaelleen? Entä jos yllätät itsesi onnistumalla ja voimalla paremmin?
Kysytäänpä meidän sydänten parissa työskentelevältä sairaanhoitajalta Minna Lahtiselta, mistä olisi hyvä aloittaa. ”Omat ruokailutavat on hyvä laittaa ensimmäisenä kuntoon! Säännöllinen ateriarytmi on oikeastaan kaiken perusta. Esimerkiksi, jos et ole ikinä osannut nauttia aamupalaksi kahvikupposta kummempaa – entä jos keskittyisit ihan ensimmäisenä lisäämään päivän alkuun monipuolisen aamupalan? Aamupalan syöminen nimittäin auttaa painonhallinnassa ja pitää verensokeritason tasaisena, joten sitä ei kyllä turhaan ole tituleerattu päivän tärkeimmäksi ateriaksi. Pikkuhiljaa voisit aamupalaan totuteltuasi kiinnittää huomiosi syömäsi ruuan monipuolisuuteen sekä ateriaväleihin. Sisältääkö ateria pehmeitä rasvoja, riittävästi kasviksia, sopivasti suolaa? Kun syö aterian 3-4 tunnin välein, huomaa, ettei tulekaan enää napostelleeksi kaikkia mahdollisia eteen sattuvia herkkuja. Tasaisesta ateriavälistä saa myös lisää vireyttä päivään!”
Kun ruokailu on paremmalla tolalla, katseen voi kääntää omiin liikuntatottumuksiin. Pienikin liikunta-annos tekee sydämelle hyvää, varsinkin jos ei ole aiemmin liikkunut. ”Kaikki liike on eteenpäin, kunhan vain nouset sohvalta ylös”, Minna kannustaa. Liikunta voi koostua pienistä arkiliikunnan palasista, kuten pyörämatkasta töihin, jäämällä bussista pysäkkiä aiemmin pois, valitsemalla hissin sijasta portaat, haravoimalla pihan tai nauttimalla raikkaasta ulkoilmasta luonnossa leppoisasti liikkuen. ”Puolen tunnin päivittäinen kävelylenkki on hyväksi, mutta siitä ei kannata tehdä itselleen pakkoa. Mutta voi hyvinkin olla todennäköistä, että kävelylenkki jää sinulle tavaksi, sillä liikunnan tuomaan hyvään oloon jää helposti koukkuun.”
Elintapoihin liittyviä asioita käydään läpi kardiologin vastaanotolla, mutta jos kaipaat näihin asioihin tarkempaa ohjausta ja tukea, Minnan puoleen on turvallista kääntyä. Hän neuvoo ja tukee sinua mielellään sydänterveyttä edistävän arjen rakentamisessa. Esimerkiksi ruokapäiväkirja on hyvä käytännönläheinen keino hoksauttaa itseään siitä, miltä omat ruokailutottumukset näyttää.
Mitkä sydänterveyttä vaalivat asiat ovat sinun arjessasi jo hyvin?
