Mistä rintakipu johtuu?

Haastattelimme rintakivuista Timo Mäkikalliota, joka pitää vastaanottoa niin Oulun kuin Rovaniemen Sydänkeskuksissa. Timo on kokenut kardiologi, joka on työskennellyt sydänpotilaiden parissa 25 vuotta ja hoitanut uransa aikana tuhansia rintakipupotilaita ja tehnyt tuhansia ja tuhansia sepelvaltimoiden pallolaajennuksia. 
 

Timo, kerrotko mistä rintakipu voi johtua?

Ihan ensimmäiseksi on hyvä huomioida, että rintakivun syy on tärkeää selvittää.

Lihas ja tukirangan kivut ovat rintakivun yleisimpiä syitä. Tällainen kipu on selkeästi paikallista ja rintakehä voi tuntua aralta paineltaessa kipukohdasta.
Rintatuntemuksen ja hengenahdistuksen syy voi olla myös keuhkoperäinen.

Sydänperäinen rintakipu tuntuu rintakehän keskiosassa tai kauttaaltaan koko rintakehällä. Kipu on luonteeltaan puristavaa ja ahdistavan tuntuista. Sydänperäinen rintakipu voi säteillä selkään, kaulaan ja vasempaan olkavarteen. Toisin kuin lihas- ja tukirankaperäisissä kivuissa, kipukohtaa voi olla vaikea osoittaa.

Milloin rintakivun selvittäminen on kiireellistä?

Rasitukseen liittyvän rintakivun aiheuttaja täytyy aina selvittää. Jos oire helpottuu muutaman minuutin kuluttua rasituksen lopettamisen jälkeen eikä rintakipua ilmaannu levossa, voidaan tutkimukset tehdä lähiviikkojen aikana.

Jos rintakipu alkaa puristavana levossa ja kestää yli 20 minuuttia, sopii oirekuva sydäninfarktiin. Tällöin on syytä viiveettä hakeutua terveydenhuollon yksikköön tai soittaa hätänumeroon 112.

Voiko sydäninfarkti oireilla joillain muilla tavoin?

Rintakivun lisäksi sydäninfarktista voi kertoa puristava ja ahdistava tunne rinnalla.  Kipu kaulalla tai vasemmassa kädessä ovat myös viitteellisiä sydänperäiseen syyhyn. Joskus närästyksen tyyppinen tunne tai ylävatsakipu voivat olla merkkejä akuutista sydäntapahtumasta.

Mitä oireiden ilmetessä tulee tehdä?

Jos rintakipu kestää yli 20 minuuttia, on aina soitettava ambulanssi. Jos on saatavilla, niin aina voi ottaa muutaman aspiriini tabletin ja nitroja ensiapuna. Näistä ei ole koskaan haittaa. On syytä pysytellä levossa sairaankuljetuksen saapumiseen saakka.

Entä jos kuitenkin vain seurailisi kotona tilannetta?

Liian pitkään tilannetta ei kotona kannata seurata. Se on ehkä tyypillisin virhe minkä potilas voi itse tehdä. Sydäninfarktin iskiessä ”aika on sydänlihasta”. Sydänlihaksen suojelemiseksi verisuonen avaava pallolaajennus tulisi tehdä viiveettä, jotta sydänlihaksen vaurio olisi mahdollisimman pieni.

Entä jos ambulanssin onkin soittanut “turhaan”?

Tästä on turha olla huolissaan. Karkeasti voin sanoa, että turhaa soittoa ei ole olemassakaan, mutta soittamatta jättäminen on ollut kohtalokasta monelle.

Mikä on sydänpotilaiden hoidon tilanne tänä päivänä Suomessa?

Sydänpotilaan hoito on kehittynyt huimin askelin viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan. Työurani aikana ihmisten keskimääräinen elinikä on pidentynyt yli kymmenellä vuodella ja tärkeä osasyy on sydänpotilaiden hyvin toteutettu hoito.