Koko elämänsä terveellisesti elänyt Tuuli Kirsikka Pirttiaho, 54, oli vuosi sitten keväällä kummissaan kehonsa kanssa. Loukkaantunut polvi oli operoitu hieman aiemmin, mutta kroppa ei tuntunut millään palautuvan leikkauksesta. Tai niin hän luuli.
Olo oli väsynyt, oikein mitään ei meinannut jaksaa. Kunto tuntui huonontuneen toipumisloman aikana niin, ettei kävelylenkkikään sujunut enää entiseen tapaan. Puuskututti. Hikoilutti. Tuli kuumia aaltoja, lehahduksia ja närästyksen tunnetta. Pirttiaho laittoi oireet vaihdevuosien piikkiin, yritti hyväksyä kehossaan tapahtuvat muutokset ja sen, ettei olo tuntunut ollenkaan omalta itseltä.
Kesä meni. Syksyllä Pirttiahon ystävä huomautti yhteisellä lenkillä, ettei noin merkittävästi huonontunutta kuntoa voinut kyllä laittaa enää polvileikkauksen takia määrätyn lyhyehkön urheilukiellon piikkiin. Että se kannattaisi kyllä tutkituttaa.
Johdon työelämävalmennuksia tekevänä ammattilaisena Tuuli Kirsikka Pirttiaho on kertonut omasta kokemuksestaan ja siitä, mitä voi seurata, jos stressitasot ovat jatkuvasti korkealla ja yöunet jäävät vuosia liian lyhyiksi.
Yrittäjänä työskentelevä Pirttiaho oli kiireinen, asia sai odottaa vielä kuukausia. Marraskuussa 2022 hän vihdoin löysi sopivan välin, otti yhteyttä Sydänkeskukseen ja sai oirekartoituksen jälkeen ajan sydämen TT-kuvaukseen jo seuraavalle viikolle.
Kuvaus tehtiin torstaina, perjantaina aamulla kardiologi Olli-Pekka Piira soitti Pirttiaholle ja kysyi, pääsisikö tämä operaatioon heti maanantaina. Pirttiaholla oli kuvien perustella pitkälle edennyt sepelvaltimotauti, useampia tukoksia isoissa suonissa, yksi valtimoista jo 96-prosenttisesti poissa toiminnasta.
”Vaikka kuinka eläisi terveellisesti, liikkuisi ja söisi hyvin, sydänasioissa perimällä voi olla valtava vaikutus.”
Sydänkeskuksen johtaja Piira hymähtää. Pirttiaho ei hänen pitkällä urallaan ole ainoa asiakas, joka on tullut tarkistuttamaan, että kaikki on kunnossa ja saanut kuulla, ettei ole.
– Vaikka kuinka eläisi terveellisesti, liikkuisi ja söisi hyvin, sydänasioissa perimällä voi olla valtava vaikutus. Sepelvaltimotauti on monitekijäinen. Jopa puolet riskistä tulee geenien mukana, neljännes elintavoista ja neljännes on sitten puhdasta sattumaa tai muuta, Piira sanoo.
Yksi yleisimmistä kuolinsyistä syöpien ohella Suomessa ovat sydän- ja verisuonisairaudet, joihin sepelvaltimotauti lukeutuu. Elämän puoliväli pahimpien ruuhkavuosien helpottaessa on Piiran mukaan usein se kohta, jolloin asiaa tulee ajateltua. Ei ole enää nuori, muttei ihan vielä vanhakaan. Kaikenlaista pientä krenkkaa alkaa kuitenkin jo olla niin, että riskejä tulee mietittyä, perinnöllisiä ja itse hankittuja.
– Naiset ovat miehiä hieman aktiivisempia tässä. Mietitään sukutarinaa, sitä, miten jollain lähipiirissä on ollut jotain häikkää jossain. Ja luetaan mediasta uutisia, aletaan vähän laskemaan millainen vanhuus itsellä on edessä. Esimerkiksi Olli Lindholmin valitettava kohtalo näkyi piikkinä sydänterveystarkistuksissa, Piira sanoo.
Jo vuosia, vuosikymmeniäkin, on puhuttu sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Netissä on useampia sivustoja, joilla kävijä pystyy täyttämään erilaisia laskureita ja haarukoimaan tilannettaan kysymysten avulla. Omaa suuntaa on kuitenkin vaikea hahmottaa, yleiset luokitukset eivät saa ihmistä toimimaan samalla tavalla kuin lääkärin tekemä henkilökohtainen kartta omasta tilasta.
– Sepelvaltimoiden TT-kuvaus on entisiin rasitustesteihin ja verikokeisiin verrattuna nopea ja selkeä ennustus: jos suonet kuvissa näkyvät sileinä, ei lähivuosina luvassa todennäköisesti ole ongelmia. Jos muutoksia ja kertymiä seinämissä löytyy, olet riskiryhmää, Piira linjaa.
Lue lisää sepelvaltimoiden TT-kuvauksesta.
Kolmen suonen pallolaajennus tehtiin Pirttiaholle lopulta kaksi viikkoa kuvaustulosten jälkeen. Yrittäjänä hänellä oli kalenteri niin täynnä, ettei edes päiväkirurgiseen operaatioon tuntunut muka löytyvän aikaa. Osa Pirttiahon aamulla sairaalaan mennessä mukana olleista oireista jäi sairaalaan illalla sieltä lähtiessä. Loputkin ovat hävinneet tähän mennessä, reilu puoli vuotta operaatiosta.
”Tunsin helpotusta, kun omituisille oireille löytyi selitys ja niiden syy oli korjattavissa.”
Työkuntoinen Pirttiaho koki olevansa viikko hoidon jälkeen. Lääkkeet korkeaan kolesteroliin sekä verenohentamiseen ja sydänkohtauksen riskiin ovat kuitenkin hänen mukanaan loppuelämän – samoin kuin terve seuraaminen omaan terveyteen liittyen.
Piiran kanssa kuvaustulosten tultua käydyn puhelinkeskustelun jälkeen Pirttiaho kertoo tunteneensa helpotusta siitä, että omituisille oireille löytyi selitys ja niiden syy oli korjattavissa. Pirttiahon verikokeissa ei koskaan ollut näkynyt mitään hälyttävää, vaikka kolesteroli olikin aina ollut koholla ja verenpaineet korkealla silloin, kun stressiä on ollut enemmän, viitearvoissa kuitenkin.
Jälkikäteen Pirttiaho tunnustaa miettineensä, olisiko kehon signaalit pitänyt tunnistaa tarkemmin ja sukurasitus ymmärtää paremmin, erityisesti, kun elämä muuten oli tasapainossa, ja ruokavalio ja liikuntapuoli kunnossa.
– Oudon kevään jälkeisenä kesänä ennen tutkimuksiin hakeutumista minulla on todennäköisesti ollut kaksi ihan sydänkohtausta, jotka rintaa puristavan ja kouristavalla tavalla ilman varsinaista pahoinvointia oksettavan yön jälkeen ovat onnekseni menneet ohi itsestään, Pirttiaho pohtii.
Johdon työelämävalmennuksia tekevänä ammattilaisena Pirttiaho on avoimesti kertonut omasta kokemuksestaan, mitä voi seurata, jos stressitasot ovat jatkuvasti korkealla ja yöunet jäävät vuosia liian lyhyiksi.
– Sellaisella on vaikutuksensa, vaikkei niitä varsinaisesti huonoiksi elintavoiksi tupakan, alkoholin, huonolaatuisen ruoan ja liikkumattomuuden tapaan lasketakaan, Pirttiaho sanoo.
”Jos olisin etukäteen tiennyt, kuinka sujuva koko prosessi on, olisi kynnys selvittää oireita ja hakeutua hoitoon ollut matalampi.”
Sekä oirekartoitus, varjoainetutkimus että itse pallolaajennusoperaatio olivat Pirttiahon kokemuksen mukaan niin sujuvia ja helppoja, että jos hän sen olisi etukäteen tiennyt, olisi kynnys selvittää oireita ja hakeutua hoitoon ollut matalampi. Pirttiaho miettii sanavalintaansa. Helppo ei kuvauksena varsinaisesti istu näin vakavasta asiasta puhumiseen.
Piira tietää, mitä Pirttiaho tarkoittaa. Hän on kuullut vastaavaa palautetta muiltakin asiakkailta.
– Autot katsastetaan vuosittain ja niiden käyttökuntoisena pitämiseksi tarvittaviin huoltoihin saattaa helposti mennä tonni ja pitkästi toista kerralla. Oman terveyden hoitamisessa hintaa pidetään silti kovana ja kaikkea siihen käytettyä aikaa liian vaivalloisena järjestää, Piira sanoo.
Sydänterveyden ikäkausiseulontoja ei julkisella puolella ainakaan vielä tehdä. Se on tutkimusnäyttö- ja resurssikysymys, ettei oireettomia ihmisiä tutkita järjestelmällisesti, kun annettuja hoito-, ravinto- ja liikuntasuosituksia noudattamalla ikään kuin päästään samaan lopputulokseen motivoituneiden henkilöiden osalta ilman suonten kuvaamistakin.
Harva meistä kuitenkaan kieltäytyy tiedosta, jos mahdollisuus sen saamiseen vähäisin riskein tarjotaan. Piira kertoo keskustelevansa oirekartoituksessa jokaisen asiakkaan kanssa erikseen edessä olevasta tutkimuksesta ja siitä, että kuvauksesta saa paljon informaatiota. On varauduttava, että tieto voi olla dramaattistakin. Aina ei kuitenkaan löydy mitään. Mielenrauha on sekin satsauksen arvoinen.
– Jos ei mitään ole, saa keveämmin mielin painaa menemään. Jos jotain löytyy, voi riskinhallintaansa parantaa. Pahimmillaan sivulöydös voi olla myös syöpä, joka ei vielä oireile. Silloin ollaan askel edellä, Piira summaa.
Ennakointi ja ennalta ehkäisy on Olli-Pekka Piiran mielestä tärkeää omaan terveyteen liittyen. Sydänoireita eivät kaikki tunnista ajoissa ilman tutkimusta.
Onko sinulla sydänoireita ja riskitekijöitä sepelvaltimotaudille? Tunnista oireet!
Tyypillisin oire – puristava rintakipu – tulee rasituksessa tai voimakkaan tunnereaktion yhteydessä, tätä kutsutaan nimellä angina pectoris (rasitusrintakipu). Kipu voi säteillä vasempaan käteen, kaulaan ja leukaan.
Sydäninfarktin oireena voi olla myös hengenahdistusta, nopeaa väsymistä rasituksen yhteydessä, selittämätöntä suorituskyvyn laskua, pahoinvointia, etovaa oloa tai närästystä.
Rintakipu oireena voi viitata myös muihin sydänperäisiin ongelmiin, joita ovat muun muassa sepelvaltimotauti, läppävika, keuhkovaltimotulppa ja sydänlihaksen sairaudet. Sydäninfarktiin liittymättömiä sydänperäisiä oireita voivat olla esimerkiksi sydämen tykyttely, muljahtelu, epäsäännöllinen rytmi, tajunnan menetys ja korkea syke.
Edellä mainitut ongelmat on hyvä tutkia diagnoosin ja hoidon saamiseksi. Diagnoosin saaminen edellyttää kardiologin arviota ja sydämen tutkimista sopivilla menetelmillä.
Voit varata ajan suoraan kardiologian erikoislääkärille, ilman lähetettä.
Sydänkeskus on Suomen ainoa yksityinen lääkärikeskus, jossa toteutuu koko hoitoketju – aina diagnostiikasta angiografisiin toimenpiteisiin.
Myös Sydänkeskuksen TT-rekka on ainoa laatuaan koko Pohjois-Euroopassa – hoitoonpääsy on nopeaa, koska TT-rekka liikkuu ympäri Suomen.
