Varaa aika Ota yhteyttä Oma Sydänkeskus Varaa aika 08 333 440 Oma Sydänkeskus

Valitse toimipiste

Ole hyvä ja valitse toimipiste johon haluat varata ajan

Rovaniemen Sydänkeskus lyhyesti

Mietityttääkö sydämen vajaatoiminta? Kardiologi Harri Silvola vastaa kysymyksiin

Mitä tarkoittaa sydämen vajaatoiminta?

Sydämen tehtävänä on ylläpitää verenkiertoa pumppaamalla verta verisuonia pitkin elimistömme eri osiin. Sydämen oikea puolisko pumppaa veren keuhkoihin hapettumaan, mistä vasen puoli puolestaan pumppaa keuhkoista tulleen hapettuneen veren aortan kautta kaikkialle elimistöön. Sydämen vajaatoiminnalla tarkoitetaan tilaa, jossa sydämen pumppausvoima on heikentynyt siinä määrin, ettei se pysty pumppaamaan verta eteenpäin niin tehokkaasti, kun elimistö sitä tarvitsisi.

Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan se on seurausta jostain sydänsairaudesta, joka on heikentänyt sydämen normaalia toimintaa. Iäkkäistä joka kymmenes sairastaa sydämen vajaatoimintaa.

Mitkä ovat sydämen vajaatoiminnan oireet?

Yleisimmät oireet ovat hengenahdistus ja rasitusväsymys. Nestekertymä voi ilmetä turvotuksena nilkoissa, yöaikaisena yskänä ja äkillisenä painonnousuna. Oireet voivat olla hyvin epämääräisiä ja johtua monista muistakin sairauksista.  Yleensä sydämen vajaatoiminnassa sydämen vasemman kammion toiminta on heikentynyt, mikä aiheuttaa hengenahdistusta ja painon tunnetta rinnalla, kun vasen kammio ei jaksa työntää keuhkoista tulevaa verta eteenpäin verisuonistoon. Jos vajaatoiminta jatkuu pitkään vaikeana, heikentää se myös sydämen oikean puolen toimintaa, minkä seurauksena verenpaineet voivat olla matalat, suorituskyky huono ja nesteet kertyvät elimistöön.

Mistä sydämen vajaatoiminta johtuu?

Useimmiten sydämen vajaatoiminta on seurausta sepelvaltimotaudista, kohonneesta verenpaineesta tai sydämen läppävioista. Sepelvaltimot huolehtivat sydämen omasta verenkierrosta, ja jos niiden toiminta on heikentynyt ahtautumasta johtuen, sydämen oma verensaanti huononee eikä se pysty toimimaan normaalisti. Kohonnut verenpaine rasittaa sydäntä tavallista enemmän, jolloin sydämen seinämät paksuuntuvat, sydän laajenee ja sen pumppaustoiminta heikkenee. Läppävian ollessa vaikea, sydän kuormittuu ja sen toiminta voi heikentyä.  Myös pitkään jatkuneet rytmihäiriöt voivat aiheuttaa vajaatoimintaa. Harvinaisempia syitä ovat itsenäiset sydänlihassairaudet, jotka voivat olla perinnöllisiä.

Voiko verikokeella selvittää sydämen vajaatoiminnan?

Verestä mitattavan BNP-arvon ja sydänfilmin avulla voidaan luotettavasti poissulkea sydämen vajaatoiminta, mutta sydämen vajaatoiminnan diagnoosin vahvistamiseksi tarvitaan kardiologin tekemä sydämen ultraäänitutkimus.

Miten sydämen vajaatoiminta diagnosoidaan?

Lääkärin vastaanotolla potilas haastatellaan, oireet kartoitetaan ja mietitään, onko taustalla tai suvussa sairauksia, jotka altistavat sydämen vajaatoiminnalle. Lääkäri kuuntelee sydämen ja tutkii, onko merkkejä nestekertymästä tai vajaatoiminnalle altistavasta sairaudesta. Sydänfilmi kuuluu perustutkimuksiin, jos oireiden taustalla epäillään sydänsairautta. Tarvittaessa otetaan keuhkokuva keuhkomuutosten varalta. BNP:n lisäksi tarvitaan myös muitakin verikokeita taustasyiden selvittämiseksi. Sydämen ultraäänitutkimuksessa nähdään sydänlihaksen toiminta ja virtaukset, minkä perusteella voidaan varmuudella kertoa, onko potilaalla sydämen vajaatoiminta. Tutkimuksella voi selvitä myös vajaatoiminnan syy. Ultraäänellä voidaan mm. nähdä sydämen läppien toiminta ja havaita sydäninfarktin aiheuttama arpialue.

Voiko sydämen vajaatoimintaan sairastua nuorella iällä?

Sydämen vajaatoiminta voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta se on hyvin harvinaista nuorilla tai kohtalaisen harvinaista keski-ikäisillä. Jos suvussa on tiedossa nuorella iällä ilmennyttä sydänsairautta, vajaatoiminnan mahdollisuus kannattaa pitää mielessä. Iän myötä todennäköisyys sydämen vajaatoiminnalle kasvaa.