Yli 30-vuotisen kardiologian erikoislääkärin uransa aikana Joachim Stjernvallille on muodostunut kokonaiskuva siitä, millä tolalla suomalaisten sydänterveys yleisesti on. ”Kyllä siltä saralta löytyy parantamisen varaa ihan yksilötasollakin, mutta niin löytyy myös meidän terveydenhuollostamme. Terveydenhuollon tulisi aktiivisemmin etsiä näitä ihmisiä, jotka hyötyisivät ennakoivasta sydänterveydestä”, Stjernvall pohtii.
On yleistä, että sydänselvittelyihin hakeudutaan vasta joko olemassa olevan oireen vuoksi tai jos halutaan selvittää sydämen tämänhetkinen tilanne. Ennakoimalla voitaisiin välttyä monelta – mahdollisesti pitkällekin edenneeltä sydänsairaudelta, mutta myös turhaan kuormittavalta henkiseltä rasitukselta, jota epätietoisuus aiheuttaa.
Riskitekijöihin on hyvä puuttua mahdollisimman varhain
Stjernvall rohkaisee varaamaan ajan kardiologin vastaanotolle herkästi, jos omaa merkittävän sukutaustan sydän- ja verisuonitauteihin ja asia huolettaa. Moni voi ajatella, että sukurasitteen ollessa merkittävä omilla elämäntavoilla ei ole merkitystä, koska sairastuminen sepelvaltimotautiin on väistämättä edessä. Elintapojen muutoksella sydänterveellisempään suuntaan on kuitenkin merkittävä rooli. ”Jos esimerkiksi isä ja isoisä ovat menehtyneet sydänsairauteen nuorella iällä, se ei tarkoita, että niin kävisi myös sinulle. Ennen on tupakoitu enemmän, liikuttu vähemmän, syöty huonommin – nykyisin näihin kaikkiin on yleisesti alettu kiinnittää enemmän huomiota, mikä osaltaan vähentää myös riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, oli perimä mikä tahansa”, Stjernvall selventää.
Sairastuminen sepelvaltimotautiin on monien tekijöiden summa, ja oma henkilökohtainen riski sairastumiseen olisi hyvä selvittää ennakoiden. Sukutaustan ja elintapojen lisäksi ikä vaikuttaa siihen, miten aggressiivisesti riskitekijöihin on syytä puuttua. Varsinkin nuoremmalla iällä toimeen on hyvä tarttua herkemmin. Riskiä arvioidaan erityisten riskilaskureiden avulla. Jos laskurit näyttävät riskin todeksi, riskitekijöitä aletaan hoitamaan esimerkiksi kolesterolitasoja hoitamalla. ”Riskin ollessa suuri ennakoinnilla voidaan saavuttaa suurempi hyötykin, ja mitä aiemmin riskejä aletaan hoitamaan, sitä enemmän niihin on aikaa vaikuttaa. Esimerkiksi kolesterolitasoja hoitamalla riskiä saada sepelvaltimotautitapahtuma voidaan pudottaa jopa kolmanneksella”, Stjernvall huomauttaa.
Pelon voi taltuttaa faktatiedolla
Jos tietää, että suvussa on esiintynyt paljon sepelvaltimotautia tai äkkikuolemia, se voi luonnollisesti aiheuttaa pelkoa. Päivystyskäyntejä voi kertyä, jos on outoja tuntemuksia, jotka mielessään yhdistää sydänperäisiksi. Stjernvallin mukaan järkevintä on kerralla tarkistaa sydämen tilanne, mikä säästää terveydenhuollon lisäksi ennen kaikkea asiakasta itseään. TT-kuvantamisella tautimuutokset voidaan todeta jo varhain. ”Faktatieto sepelvaltimoiden tilasta vie sen epätietoisuuden tunteen pois ja huolestuneisuus saadaan stopattua. Usein itsestään myös motivoidutaan pitämään parempaa huolta sen myötä, kun tiedetään sepelvaltimoiden tilanne.”
Varaa aika kardiologin vastaanotolle selvittääksesi, miten sydämesi voi.
