Varaa aika Ota yhteyttä Oma Sydänkeskus Varaa aika 08 333 440 Oma Sydänkeskus

Valitse toimipiste

Ole hyvä ja valitse toimipiste johon haluat varata ajan

Rovaniemen Sydänkeskus lyhyesti

Liikunta on lääke sydänsairauksien ennaltaehkäisyyn

”Jo muinainen Hippokrates totesi, että kävely on miehen parasta lääkettä”, tietää Sydänkeskuksen kardiologi Magnus Hagnäs.

Ei Hippokrates aivan hakoteillä ollut. Kevytkin säännöllinen liikunta parantaa tutkitusti sydänterveyttä. Hagnäs tutki vuonna 2018 julkaistussa väitöskirjassaan suomalaisten keski-ikäisten miesten sydänterveyttä 20 vuoden seuranta-aineistosta – ja teki merkittäviä löydöksiä.

”Hyvä kunto suojaa jopa 20 vuotta sepelvaltimotautikuolemalta. Hyväkuntoinen mies elää siis selvästi pidempään huonokuntoiseen verrattuna”, Hagnäs sanoo.

Katala tauti – oireeton jopa vuosikymmeniä

Toinen merkittävä löydös tutkimuksessa liittyi liikunnan vaikutukseen henkilöillä, joilla ei ollut erityisen hyvä kunto.

”Liikunnan harrastaminen suojasi selvästi myös huonokuntoisia sydänperäisiltä sairauksilta. Melko pienikin määrä vaikutti, jopa puolen tunnin kävely päivittäin", Hagnäs toteaa.

Liikunnan merkitys sydänterveyteen on siis merkittävä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa liikunnan aloittaa, sitä enemmän se suojaa.

”Olen pistänyt merkille, että joskus ajatellaan, että sitten kun jään eläkkeelle, laitan itseni kuntoon. Liikunnan harrastaminen kannattaisi kuitenkin aloittaa heti eikä vasta eläkkeellä.”

Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Katalaksi taudin tekee se, että se saattaa olla pitkään, jopa vuosikymmeniä, suhteellisen oireeton.

”Kolmellekymmenelle prosentille ensioire sydänperäisestä sairaudesta on äkkikuolema”, Hagnäs muistuttaa.

Vaikka työikäisten sydänkuolemat ovat vähentyneet, luku on edelleen aivan liian suuri.

Yhden riskitekijän arvionnin sijaan laajempi kartoitus

Sydänkeskuksen tavoitteena on löytää heidät, jotka ovat vaarassa sairastua sydänsairauteen. Näin hoitoa voidaan tarjota ennaltaehkäisevästi.

Liikkumattomuus on yksi riskitekijä, mutta niitä on paljon muitakin, mm. tupakointi, ylipaino, kakkostyypin diabetes, kolesterolitauti, verenpainetauti, ikä, sukupuoli ja perintötekijät. Jälkimmäisiin ei voida vaikuttaa, mutta listan alkupäähän voidaan.

”Kyse on aina kokonaisuudesta. Usein saatetaan tuijottaa pelkästään kolesterolia, kun tärkeämpää olisi mielestäni kartoittaa kaikki riskitekijät yhdessä ja miettiä, miten kokonaisuutta saataisiin parempaan suuntaan", Hagnäs toteaa.

Sydämen määräaikaistarkastus – lisää laadukkaita elinvuosia

Sydänkeskuksen sydämen kuntokartoituksessa tutkitaan sydämen kunto ja arvioidaan riskitekijät.

”Sydämen kuntokartoitus on matalan kynnyksen tutkimus, eräänlainen sydämen määräaikaistarkastus. Tavoitteena on saada laadukkaita elinvuosia mahdollisimman paljon tästä eteenpäinkin. Ennaltaehkäisy on lopulta paras hoito sydänsairauksiin”, kardiologi summaa.

Hagnäs haluaa muistuttaa, ettei liikunnan aloittaminen ole koskaan liian myöhäistä. Hän kannustaa tekemään pieniä valintoja: kävelemään töihin, valitsemaan portaat hissin sijaa, puuhailemaan puutarhassa. Kävely, Hippokrateen suosittelema lääke, on hyvä liikuntamuoto, mutta sekään ei sovi kaikille.

”Tärkeää olisi löytää se oma tapa liikkua. Jollekulle sopii lihasvoimaharjoittelu, toiselle aerobinen liikunta. Moni saattaisi hyötyä myös ohjauksesta ja siitä, että joku miettisi, mikä on juuri itselle sopivin liikunnan muoto – etenkin, jos on vaikkapa ylipainoa tai muita vaivoja, jotka rajoittavat liikkumista. Uskon, että se oikea laji löytyy kyllä jokaiselle.”

Lue lisää sydämen kuntokartoituksesta.