Usein kysytyt kysymykset

Tutkimukset

Kardiologin vastaanotto. Missä kardiologi voi auttaa?

Kardiologian erikoislääkäri eli sydänlääkäri on erikoistunut sydänsairauksien tutkimiseen ja hoitoon. Kardiologian erikoislääkäri on erikoistunut muun muassa seuraaviin asioihin:

  • sydämen vajaatoiminta
  • erilaiset rytmihäiriöt
  • sepelvaltimotauti
  • korkea verenpaine (ns. verenpainetauti)
  • sydämen läppäviat
  • aortan sairaudet
  • sydänkohtaus eli sydäninfarkti
  • synnynnäiset sydänviat

Mikä on sydämen ultraäänitutkimus ja mitä siinä tehdään?

Ultraääni on helppo ja turvallinen perustutkimus, jolla kardiologi näkee reaaliaikaisesti sydämen rakenteet ja virtaukset sekä sydänläppien rakenteet ja toiminnan. Lääkäri tekee sydämen ultraäänitutkimuksen liikuttelemalla ultraäänianturia rintakehän päällä, potilaan maatessa vasemmalla kyljellä.

Mikä on rasituskoe ja mitä siinä tehdään?

Rasitus-EKG eli rasituskoe on tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää potilaan suorituskyky ja sitä mahdollisesti rajoittavat tekijät, kuten esimerkiksi sydänlihaksen hapenpuute (iskemia) tai rasituksessa ilmenevät rintakivut, rytmihäiriöt tai pumppausvoiman häiriöt. Rasituskokeella voidaan tutkia rintakivun syitä ja arvioida sepelvaltimotaudin riskiä. Sepelvaltimotaudin epäilys onkin yleisin syy rasituskokeen tekemiseksi.

Rasituskokeessa poljetaan kuntopyörällä vastuksen kasvaessa minuutin välein. Kardiologi seuraa kokeen aikana potilaan sydämen sähköistä toimintaa ja verenpaineita. Kokeen tulokset saa tietoonsa heti kokeen jälkeen.

Mikä on Holter-tutkimus ja mitä siinä tehdään?

EKG:n vuorokausinauhoitusta eli Holter-tutkimusta käytetään rytmihäiriöiden selvittämisessä. Rekisteröinnistä arvioidaan sydämen rytmi ja sykenopeus eri tilanteissa, mahdolliset lisälyönnit, lyöntisarjat ja lyöntitauot.  Holter tutkimuksessa laitteen 2–6 kaapelia kiinnitetään iholle liimattaviin elektroditarroihin ja laitetta kannetaan mukana elektrodinapissa tai vyölaukussa. Tyypillisesti Holter-rekisteröinti kestää vuorokauden, mutta jopa viikon mittaiset nauhoitukset ovat mahdollisia.

Mikä on sydänfilmi ja mitä siinä tehdään?

EKG on sydänsairauksien toteamisessa korvaamaton tutkimusmenetelmä. Sen avulla saadaan tietoa esimerkiksi sydämen rytmistä ja sydänlihaksen mahdollisesta hapenpuutteesta. Myös aiemmin sairastettu sydäninfarkti voi jättää jälkensä EKG:hen.

EKG:ssä rintakehään, nilkkoihin ja ranteisiin kiinnitettyjen tarra-elektrodien kautta tieto sydämen sähköisestä toiminnasta välittyy EKG-laitteeseen. Tutkimus on kivuton ja se kestää valmisteluineen vain noin 5–10 minuuttia.

Mikä on verenpaineen vuorokausiseuranta ja mitä siinä tehdään?

Verenpaineen vuorokausirekisteröinnissä saadaan 24 tuntia kattava kuva verenpaineesta ja sykkeestä. Potilaan käsivarteen kiinnitetään verenpainemansetti ja pieni vyötärölle kiinnitettävä rekisteröintilaite huolehtii verenpaineen mittauksesta ja tiedon taltioinnista, myös nukkuessa. Tiedoista saadaan monipuolinen kuva verenpaineen käyttäytymisestä eri vuorokaudenaikoina ja erilaisissa tilanteissa.

Mikä on tapahtuma-EKG-tutkimus ja mitä siinä tehdään?

Tapahtuma- eli oire- EKG:llä haetaan selvitystä harvakseltaan esiintyviin rytmihäiriöoireisiin. Yleensä 2–3 viikon ajan mukana pidettävä laite tallentaa EKG:tä oireiden ilmaantuessa joko peukaloista tai etusormesta ja rintakehältä mittaamalla. EKG-rekisteröintejä voi tallentaa laitteeseen jopa useita satoja. Vastaanotolla lääkäri tulkitsee tallenteet ja keskustelee potilaan kanssa mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Sepelvaltimoiden TT-kuvaus

Mikä on sepelvaltimoiden TT-kuvaus ja mitä siinä tehdään?

Tietokonetomografiassa röntgensäteilyn avulla saadaan tarkkaa tietoa kehon eri rakenteista, kuten sydämestä tai sepelvaltimoista. Sepelvaltimoiden kuvantamisella voidaan selvittää sepelvaltimotaudin mahdollisuus, kuvaus on erinomainen menetelmä taudin poissulkuun.

Tavallisessa röntgenkuvauksessa otetaan yksi kuva, kun säde tulee yhdestä suunnasta, mutta TT-kuvauksessa renkaanmallinen, paikallaan pyörivä laite ottaa röntgenkuvia monesta eri suunnasta potilaan maatessa laitteen keskellä. TT-kuvantamislaite on siis molemmista päistä avoin. Ottamalla paljon kuvia, saadaan paljon tarkempia kuvia kuvattavasta kohteesta.

Koska jo pelkästään sykkivä sydän aiheuttaa kuvaan epätarkkuutta, tutkimuksen aluksi pyritään saamaan sydämen syke mahdollisimman rauhalliseksi antamalla tarvittaessa potilaalle beetasalpaajaa. Potilaalle annetaan myös nitrosuihketta, joka laajentaa sepelvaltimoita. Jotta sepelvaltimot näkyisivät kuvassa mahdollisimman tarkasti, tutkimuksessa käytetään myös jodipitoista varjoainetta. Se annostellaan potilaaseen kyynärtaipeen kanyylin kautta. Potilas voi tuntea varjoaineen lämpimänä humahduksena läpi kehon ja suussa voi hetken maistua metalliselta, mikä on täysin normaalia. Potilasta ohjataan lisäksi pidättämään hengitystään muutamia sekunteja kerrallaan kuvan ottamisen aikana, mikä edesauttaa tarkan kuvan muodostumista.

Tutkimus on vaivaton ja nopea, ja sen jälkeen voi jatkaa päiväänsä normaalisti.

Onko laskimoon annosteltava varjoaine vaarallista, ja miten se poistuu elimistöstä?

TT-kuvantamisessa käytetty jodipitoinen varjoaine ei ole vaarallista, mutta se voi aiheuttaa joillekin potilaille allergisia reaktioita. Yleensä sivuvaikutukset ovat kuitenkin lieviä yliherkkyysreaktioita, kuten ihon kutinaa, ihottumaa tai pahoinvointia. Jos tiedät olevasi jodiallerginen, kerrothan siitä hyvissä ajoin ennen tutkimusta lääkärille tai röntgenhoitajalle.

Soveltuuko TT-tutkimus kaikille?

Lääkäri arvioi aina potilaskohtaisesti tutkimuksen soveltuvuuden sekä tarkoituksenmukaisuuden ennen kuvantamislähetteen kirjoittamista. Sepelvaltimoiden TT-tutkimus ei välttämättä sovi potilaille, joilla on vaikea munuaisten vajaatoiminta, eteisvärinä tai runsaasti lisälyöntejä.

Kauanko tutkimus kestää?

TT-kuvaus on kivuton ja nopea tutkimus. Esivalmistelut kestävät kauemmin, kuin itse kuvaus. Esivalmisteluineen tutkimus kestää noin 30 minuuttia, josta kuvaus noin 5 minuuttia. Tutkimuksen jälkeen voit jatkaa päivääsi normaalisti. Varjoaine poistuu elimistöstä virtsan mukana, joten tutkimuksen jälkeen päivän mittaan on hyvä juoda hieman tavallista enemmän nesteitä.

Kenelle sepelvaltimoiden TT-tutkimus on tarkoitettu?

Sepelvaltimoiden TT-tutkimuksella voidaan luotettavasti todeta tai poissulkea sepelvaltimotauti. Sen etuna on kajoamattomuus ja nopeus. Tutkimus on erityisesti hyvä henkilöille, joilla on stabiili rintakipu ja riski sairastua sepelvaltimotautiin on pieni tai kohtalainen. Tutkimuksen avulla voidaan todeta pienetkin sepelvaltimomuutokset, jotka eivät aiheuta iskemiaa.

Missä TT-tutkimus tehdään?

Sydänkeskuksen erikoisuutena on TT-rekka, joka voidaan siirtää sinne, missä kuvantamista milloinkin tarvitaan. Tällä hetkellä kuvauksia tehdään säännöllisesti Oulussa, Rovaniemellä, Porissa ja Helsingissä. Oulussa kuvauspaikkana on Joutsensillan ostoskeskuksen parkkialue, Paljekuja 5. Rovaniemellä kuvauspaikka on lähellä toimipistettämme, Urheilukadulla, teatteri Wiljamin edessä. Porin kuvauspaikka on kauppakeskus Puuvillan piha, ja Helsingin kuvauspaikka Jäähallin parkkialue, Pohjoinen Stadiontie.

Ajanvarauksen yhteydessä saat valmistautumisohjeet, esitietolomakkeen sekä ajantasaisen tiedon siitä, missä osoitteessa tutkimus tehdään. TT-rekassa ei ole odotustiloja, joten saavuthan paikalle juuri ennen varattua aikaa.

Miten pääsen TT-tutkimukseen ja tarvitseeko siihen lähetettä?

Tarvitset TT-tutkimukseen lääkärin lähetteen. Yksityisasiakkaan hoitopolku alkaa kardiologin vastaanotolta Sydänkeskuksen toimipisteeltä tai etävastaanotolta. Kardiologi arvioi vastaanotolla jatkotutkimustarpeen ja kirjoittaa tarvittaessa lähetteen TT-tutkimukseen. Lääkäri arvioi myös laboratoriotutkimusten tarpeen ennen TT-kuvausta. Voit varata kuvantamisajan heti vastaanottokäynnin jälkeen toimipisteessämme, Sydänchatissa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme. Lähettävä lääkärisi soittaa sinulle tutkimustulokset kuvantamisen jälkeen.

Miten saan tulokset TT-tutkimuksesta?

Lähettävä lääkäri soittaa ennalta sovittuna soittoaikana tutkimuksen tulokset ja mahdollisen jatkosuunnitelman. Saat lausunnon vielä kirjallisena postitse kotiisi.

Miten maksan TT-tutkimuksen?

Kardiologin vastaanottokäynnin mahdollisine siellä tehtävine tutkimuksineen maksat normaalisti käynnin jälkeen toimipisteessämme. TT-kuvantamisesta ja lääkärin lausunnosta saat postitse laskun kotiisi tutkimuksen jälkeen.

Jos sinulla on maksusitoumus tutkimukseen esimerkiksi työterveyshuollosta tai terveyskeskuksesta, laskutamme tutkimuksesta heitä.

Minulla on vakuutus, tarvitseeko minun maksaa tutkimusta itse?

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä maksusitoumuksen kyseiseen tutkimukseen, toimitathan sen meille, jotta voimme laskuttaa vakuutusyhtiötä suoraan. Joidenkin vakuutusyhtiöiden kohdalla käytäntö on, että asiakas maksaa tutkimuksen ensin itse ja hakee sitten korvausta vakuutusyhtiöltään. Jos et ole varma, kattaako vakuutuksesi ko. tutkimuksen, olethan itse yhteydessä vakuutusyhtiöösi vakuutusehtojen ja mahdollisen omavastuun selvittämiseksi.

Tarvitseeko minun käydä laboratoriotutkimuksissa ennen TT-tutkimusta?

Lääkäri voi kirjoittaa kuvantamislähetteen lisäksi lähetteen laboratoriotutkimuksiin, jolloin laboratoriossa tulee käydä ennen TT-tutkimusta. Aina laboratoriotutkimuksissa ei tarvitse käydä, lääkäri arvioi vastaanotolla TT-lähetettä kirjoittaessaan laboratoriotutkimusten tarpeen.

Voit käydä laboratoriossa valitsemallasi palveluntuottajalla. Sydänkeskus tekee yhteistyötä Synlabin ja Pihlajalinnan kanssa, ja tulokset saapuvat heiltä suoraan Sydänkeskukseen yleensä 2 vuorokauden sisällä. Mainitsethan laboratorioon ajanvarausta tehdessäsi, että olet Sydänkeskuksen asiakas. Jos valitset jonkun muun palveluntuottajan, huolehdithan itse laboratoriotulokset toimistollemme ennen TT-tutkimusta, esimerkiksi Sydänchatin kautta tai turvapostia käyttäen. Otathan laboratoriokäynnille mukaan lääkäriltä saamasi laboratoriolähetteen. Näytteenotto veloitetaan laboratoriokäynnin yhteydessä palveluntuottajan toimesta.

Sydänsairaudet ja oireet

Mitä on Angina pectoris?

Sydänperäinen rintakipu, angina pectoris. Tyypillisin oire – puristava rintakipu – tulee rasituksessa tai voimakkaan tunnereaktion yhteydessä, tätä kutsutaan nimellä angina pectoris (rasitusrintakipu). Kipu voi säteillä vasempaan käteen, kaulaan ja leukaan, mutta oireena voi olla myös hengenahdistusta, nopeaa väsymistä rasituksen yhteydessä, pahoinvointia, etovaa oloa tai närästystä.

Mitä rintakipu tarkoittaa?

Rintakipu oireena voi viitata sydänperäisiin ongelmiin, joita ovat mm.

  • sepelvaltimotauti
  • läppävika
  • keuhkovaltimotulppa ja
  • sydänlihaksen sairaudet.

Edellä mainitut ongelmat on hyvä tutkia diagnoosin ja hoidon saamiseksi. Diagnoosin saaminen edellyttää kardiologin arviota ja sydämen tutkimista sopivilla menetelmillä.

Mitkä ovat sepelvaltimot?

Sepelvaltimot ovat sydämen pinnalla kulkevia valtimoita, jotka vievät happea ja ravinteita sydänlihakselle. Sepelvaltimotaudissa sydämen valtimoiden sisäkerrokseen alkaa kehittyä rasvapesäkkeitä, jotka ajan kuluessa aiheuttavat valtimon ahtautumisen.

Mitä verenpainetauti tarkoittaa?

Terveen ihmisen verenpaine vaihtelee jatkuvasti riippuen mm. ruumiillisista ponnistuksista. Jos verenpaine on pysyvästi koholla on kyseessä hypertonia eli kohonnut verenpaine. Kohonnut verenpaine ei yleensä anna oireita. Kohonneeseen verenpaineeseen on monta syytä. Elämäntavat ovat keskeisessä asemassa, mutta myös perintötekijät vaikuttavat verenpaineeseen.

Ainoastaan harvoilla ihmisillä löytyy kohonneen verenpaineen taustalta jokin tietty sairaus, esim. munuaissairaus tai hormonia tuottava tuumori. Valtaosalla, noin 95 %, on kyseessä ns. essentiaalinen eli primaari hypertonia. Verenpaineen kohoamiselle ei tällöin ole mitään selvää syytä. Verenpainetta kohottavat elintavat ovat tässä erittäin keskeisessä asemassa:

  • runsas ruokasuolan käyttö
  • runsas säännöllinen alkoholinkäyttö
  • liikapaino
  • vähäinen liikunta
  • stressi

Verenpaineen ollessa pysyvästi koholla kuormittuvat sydän ja koko verenkiertoelimistö. Korkea verenpaine kiihdyttää myös valtimoiden kalkkeutumista, joka puolestaan lisää vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin ja aivohalvaukseen.

Mitä on sydämen vajaatoiminta?

Sydämen vajaatoiminta on tila, jossa sydän ei pysty pumppaamaan verta eteenpäin niin tehokkaasti kuin elimistö sitä tarvitsisi. Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan seuraus jostakin sydänsairaudesta. Sydänsairaus voi aiheuttaa tai olla aiheuttamatta vajaatoimintaa. Esimerkiksi sepelvaltimotauti voi ilmetä rasitusrintakipuna ilman vajaatoimintaa. Vaikeassa sepelvaltimotaudissa puolestaan vajaatoimintaoireet voivat hallita taudinkuvaa.

Akuutista sydämen vajaatoiminnata puhutaan, kun tauti alkaa äkillisesti esimerkiksi sydäninfarktin, vaikean sydänlihastulehduksen tai hankalan rytmihäiriön laukaisemana. Oireena on yleensä vaikea hengenahdistus.

Sydämen vajaatoiminta jaetaan kahteen tyyppiin:

  • systolisessa sydämen vajaatoiminnassa sydämen vasemman kammion pumppauskyky on pienentynyt.
  • diastolisessa sydämen vajaatoiminnassa sydämen pumppauskyky on normaali tai korkeintaan lievästi pienentynyt eikä sydämen koko ole suurentunut.

Mitä tarkoitetaan rytmihäiriöllä?

Sydän lyö jatkuvasti ja tasaiseen tahtiin, levossa hitaammin ja ponnistellessa nopeammin. Tasainen syke voi häiriintyä monella eri tavalla ja tällöin on kysymys sydämen rytmihäiriöistä.  Sydämen rytmihäiriöt eli sydämen rytmin poikkeavuudet ovat yleisiä. Silloin tällöin tuntuvat sydämen lisälyönnit ovat tavallisia myös terveillä ihmisillä. Rytmihäiriöitä on sekä vaarattomia että vaarallisia. Jos rytmihäiriöt ovat toistuvia tai oireet voimakkaita, on tärkeää selvittää, onko taustalla jokin sydänsairaus. Tärkeätä on selvittää, milloin rytmihäiriötuntemukset merkitsevät sairautta ja vakavampien kohtausten vaaraa.

Mitä ovat lisälyönnit?

Lisälyönnit ovat tavallisin rytmihäiriötyyppi. Lisälyöntejä esiintyy pienissä määrin kaikilla ihmisillä. Lisälyönnissä sähkökäsky sydämen supistumiseen ei synny normaalissa paikassa sinussolmukkeessa, vaan jossain muualla sydämessä. Rytmihäiriössä sydämen lyönnit lähtevät normaalista poiketen muualta kuin sydämen lyöntejä säätelevästä sinussolmukkeesta. Siksi lisälyönti tuntuu erilaiselta. Tavallisin tuntemus on sydämen muljahtelu. Tuntemus voi olla myös hetkellinen, muutaman sekunnin kestävä kipuaistimus tai muuten epämiellyttävä tunne rinnassa tai kaulalla.

Mitä ovat kammiolisälyönnit?

Kammioperäinen lisälyönti saa nimensä mukaisesti alkunsa jostain päin kammioita. Kammiolisälyönnit ovat pääasiassa hyvänlaatuisia ja muutamia kymmeniä, myös satoja löytyy tavallisesti useimpien EKG:n pitkäaikaisnauhoituksissa.

Hyvälaatuisten kammiolisälyöntien tunnusmerkkinä voidaan pitää niiden esiintymistä levossa ja häviämistä rasituksessa. Lisälyönnit ovat usein EKG:ssä yhdenmuotoisia, eli ne saavat alkunsa yhdestä kohtaa kammioita. Hyvänlaatuisiakin lisälyöntejä voi olla ajoin runsaasti, esimerkiksi joka toinen tai joka kolmas lyönti voi olla lisälyönti.

Kammiolisälyöntisyys voi kuitenkin olla myös merkki sydänsairaudesta tai seuraus sellaisesta. Silloin lisälyönnit eivät häviä tai jopa lisääntyvät rasituksessa. EKG:ssä ne saattavat näyttää monimuotoisilta, eli niitä tulee monesta kohtaa kammioita.

Mitä on eteisvärinä?

Eteisvärinässä sydämen normaali säännöllinen rytmi menee sekaisin. Eteisvärinää voidaan kutsua myös flimmeriksi. Kun on kyse eteisvärinästä, sydän lyö yleensä sekä nopeasti, että epäsäännöllisesti. Tämän voi todeta esimerkiksi rannepulssia tunnustelemalla. Useimmiten eteisvärinän yhteydessä esiintyy myös rasituksessa poikkeavaa hengästymistä ja väsymistä.  Eteisvärinä todetaan EKG:n avulla.

Mitä on eteislepatus?

Eteislepatus on eteisvärinän jälkeen tavallisin eteisperäinen rytmihäiriö, jota kutsutaan myös flutteriksi.  Eteislepatus johtuu sydämen eteisen sähköpurkauksen epänormaalista ja nopeasta tuotannosta.  Oireena eteislepatuksessa on tyypillisesti sydämentykytykset, heikotus, kiihtynyt, sykkivä ja epäsäännöllinen pulssi.

Mikä on kolesteroli? Miten kolesteroli vaikuttaa sydämeen?

Kolesteroli on rasva-aine, jota keho valmistaa osittain itse. Kolesteroli on tärkeä ja tarpeellinen solujen rakennusaine ja elimistön hyvinvoinnin kannalta välttämätön. Korkeat veren kolesteroliarvot tarkoittavat, että kehossa on liikaa kolesterolia, mikä aiheuttaa rasvasaostumien kertymisen verisuoniin. Näin valtimot voivat ahtautua ja tukkeutua, jolloin sydämen on entistä vaikeampi pumpata verta kehoon. Tämä kasvattaa aivo- ja sydäninfarktin riskiä huomattavasti ja voi johtaa vakaviin sydänvaivoihin. Siksi kolesteroliarvojen seuraaminen on tärkeää etenkin, jos kuuluu ryhmään, jolla on kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Miten närästys voi liittyä sydämeen?

Närästys on polttava tai korventava tunne rintalastan takana. Toisinaan siihen liittyy myös tunne happaman nousemisesta nieluun. Lievä ja satunnainen närästys on vaaratonta ja varsin yleistä, mutta jatkuvana oireena se on eräs merkki refluksitaudista. Vaikeita refluksioireita voi olla vaikea erottaa vakavista sydänperäisistä oireista. Äkillinen, yllättävä, polttava rintakipu voi olla sydäninfarktin oire, joka herkästi selitetään närästykseksi, jolloin hoitoon hakeutuminen viivästyy.  Pitkäaikaisen sydän- ja ruokatorviperäisen vaivan erottaa parhaiten siten, että sydänkipu liittyy rasitukseen kuten ripeään kävelyyn tai talvisin lumen kolaamiseen. Ruokatorvivaiva on rasituksesta riippumaton ja voi ilmaantua eri tilanteissa.

Ohjeita asiointiin

Miten ja kuinka pitkän ajan varaan toimenpiteeseen?

Kardiologin vastaanottoaika on yleensä 30 min, jolloin ehditään tehdä yleisimmät tutkimukset. Mikäli haluatte pidemmän ajan ja  käsiteltäviä asioita on useampi voitte myös varata 45min ajan.

Varaa aikasi nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla asiakaspalveluumme.

Milloin on seuraava vapaa aika?

Näet vapaita aikoja verkkoajanvarauksesta tai soittamalla asiakaspalveluun.

Voinko tulla vastaanotolle ilman ajanvarausta?

Vastaanotolle saapuessa pitää olla ennakkoon varattu aika kardiologille. Voitte varata ajan joko verkkoajanvarauksesta tai soittamalla asiakaspalveluumme.

Tarvitsenko vastaanotolle lähetteen?

Meille voit tulla vastaanotolle ja siellä tehtäviin sydäntutkimuksiin ilman lääkärin lähetettä tai lähetteellä. TT-tutkimukseen ja Helsingissä tehtäviin invasiivisiin tutkimuksiin tarvitset lähetteen.

Miten varaan soittopyynnön?

Voit varata soittopyynnön sinua hoitaneelle kardiologille soittamalla asiakaspalveluumme. Huomioithan, että kardiologi saattaa laskuttaa soittopyynnöstä.

Miten uusin reseptini?

Voitte soittaa asiakaspalveluumme ja jättää teidän asioitanne hoitaneelle kardiologille soittopyynnön reseptin uusimista varten. Kardiologi voi veloittaa reseptin uusinnasta. Reseptin uusinnassa kardiologi käyttää aina harkintaa, ja pyytää potilaan tarvittaessa kontrollikäynnille tai tutkimuksiin ennen reseptin uusimista.

Miten perun tai vaihdan vastaanottoajan?

Voitte perua tai vaihtaa vastaanottoajan soittamalla asiakaspalveluumme tai jos olet varannut ajan nettiajanvarauksemme kautta, voit hoitaa asian netissä varauksen yhteydessä saamallasi koodilla.

Onko lääkärikäyntiä tutkimuksineen mahdollista maksaa laskulla tai osissa?

Voit valita kerralla maksamisen laskulla tai maksaa laskun erissä yhteistyökumppanimme Walleyn kautta. Maksuaikaa hyödyntääksesi tarvitset myönteisen luottopäätöksen, jota voit hakea jo ennakkoon. Täältä saat lisätietoa Walleylla maksamisesta ja tarkemmat luottoehdot.

Minulla on kysyttävää saamastani laskusta. Mitä teen?

Jos olet saanut laskun Sydänkeskuksesta, olethan yhteydessä siihen toimipisteeseen, mistä olet saanut laskun.

Jos olet valinnut maksutavaksi Walley-laskun tai osamaksun, olethan yhteydessä suoraan Walleyn asiakaspalveluun puh. 09 3158 9947, ma-pe 9-18. Puhelun hinta on normaali paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksu. Asiakaspalvelu on tavoitettavissa myös sähköpostitse osoitteessa hello@nullwalley.fi.

Näkyvätkö käyntini tiedot OmaKannassa?

Oulun Sydänkeskuksen asiakkaiden potilastiedot tallentuvat Oulun Sydänkeskuksen oman potilastietojärjestelmän lisäksi myös Potilastiedon arkistoon. Hoidon yhteydessä terveydenhuollon toimijat voivat katsoa terveystietojasi Kanta-palveluiden kautta itse annettujen suostumusten ja kieltojen mukaisesti. Suostumuksia ja kieltoja voi ylläpitää Omakanta-palvelun kautta. Lisää tietoa sekä suostumusten ja kieltojen hallinta: www.kanta.fi. Oulun Sydänkeskuksen henkilökunta voi pyynnöstä muuttaa suostumuksia ja kieltoja.

Palveluehdot

Terveyspalveluita koskevat yleiset ehdot

Soveltamisala

Näitä yleisiä ehtoja sovelletaan kaikkiin sopimuksiin, joilla Oulun Sydänkeskus Oy tai sen yksiköissä toimivat itsenäiset ammatinharjoittajat (jäljempänä ”lääkärikeskus” ja ”ammatinharjoittaja” ja kumpikin erikseen ”palveluntarjoaja”) tuottavat ja järjestävät terveyspalveluita kuluttajille, yrityksille, kunnille tai muille yksityisen, julkisen tai kolmannen sektorin asiakkaille (”asiakas”).  Terveyspalvelut kattavat muun ohessa vastaanotot ja konsultaatiot; sekä niihin liittyvät tukitoiminnot kuten ajanvarauksen ja laskutuksen.  Siltä osin kuin asiakas on kuluttaja, nämä ehdot eivät rajoita niitä kuluttajalle kuluttajansuojalain mukaan kuuluvia oikeuksia, joista ei voida toisin sopia.  Jos palvelu perustuu osaksi tai kokonaan yhtäältä palvelun tarjoajan ja toisaalta kunnan, vakuutusyhtiön, urheiluseuran, työnantajan tai muun tahon väliseen sopimukseen, palvelun käyttäjä on jäljempänä myös ”potilas”.

Sopimusosapuolet ja vastuu palvelusta

Lääkärikeskuksessa toimii vakiintuneen tavan mukaan sekä lääkärikeskuksen työntekijöitä että itsenäisiä ammatinharjoittajia. Lääkärikeskus tarjoaa itsenäisesti palveluita kuten tutkimuksia, minkä lisäksi lääkärikeskus huolehtii muun muassa ajanvarauksesta ja maksupalveluista ammatinharjoittajan lukuun. Ammatinharjoittaja ei ole lääkärikeskukseen työsuhteessa. Ammatinharjoittaja puolestaan voi harjoittaa toimintaansa joko luonnollisena henkilönä tai yhtiön lukuun.  Mitä näissä ehdoissa on todettu ammatinharjoittajista, koskee myös tällaisia lääkärikeskuksessa toimivia yhtiöitä, joiden palveluksessa ammatinharjoittajat ovat. Ammatinharjoittaja ja lääkärikeskus toimivat erillisinä sopijaosapuolina asiakkaaseen ja potilaaseen nähden ja kumpikin vastaa omasta palvelustaan suoraan näille.  Ammatinharjoittaja ja lääkärikeskus eivät vastaa toistensa puolesta. Ammatinharjoittajalla ja lääkärikeskuksella on potilasvahinkolain mukaan oma potilasvakuutus. Lääkärikeskus ja ammatinharjoittajat antavat pyydettäessä lisätietoja asemastaan.

Sopimuksen syntyminen ja sisältö

Ellei kirjallisesti toisin sovita, sopimus syntyy, kun asiakas tai potilas ja palveluntarjoaja sopivat ajanvarauksesta.

Peruutus ja viivästys

Palveluntarjoajalla on oikeus veloittaa käyttämätön aika ja palvelu asiakkaalta tai potilaalta, ellei palvelua ole peruutettu viimeistään edellisenä päivänä (tai erikseen ilmoitettua tästä poikkeavaa aikaa) ennen sovittua ajankohtaa.  Jos asiakas tai potilas saapuu myöhässä, palvelun tarjoaja ei ole velvollinen ylittämään sovittua aikataulua eikä aloittamaan sovittua toimenpidettä, jos sitä ei voida suorittaa sovitussa aikataulussa.  Palveluntarjoaja pyrkii ottamaan asiakkaan tai potilaan vastaan sovittuna aikana, mutta johtuen terveyspalvelun luonteesta sovittua aikaa ei voida taata.  Jos palveluntarjoaja on myöhässä yli 20 minuuttia, asiakkaalla tai potilaalla on oikeus perua aika ilmoittamalla siitä palveluntarjoajalle.

Hinnat

Ammatinharjoittajan ja lääkärikeskuksen palveluiden osalta sovelletaan kulloinkin voimassa olevia hinnastoja.  Ammatinharjoittaja ja lääkärikeskus päättävät omat hintansa.  Hoidon, tutkimuksen ja muun palvelun hinnan lisäksi veloitetaan toimistomaksu. Johtuen terveyspalvelun luonteesta kaikkia tarpeellisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä ei voida etukäteen arvioida.

Maksuehto

Ellei erikseen kirjallisesti toisin sovita, asiakas maksaa palvelun käteismaksuna lääkärikeskuksen hyväksymillä maksukorteilla käynnin yhteydessä lääkärikeskuksessa noudatettavan käytännön mukaan.  Lääkärikeskus perii palkkion sekä omasta puolestaan että ammatinharjoittajan lukuun välittäen ammatinharjoittajan osuuden ammatinharjoittajalle.  Palveluntarjoaja on oikeutettu perimään ennakkomaksua.  Asiakkaan tulee ilmoittaa ennen ajanvarausta ja varsinaista terveyspalvelua, jos asiakas on maksukyvytön tai ei voi muusta syystä maksaa palvelua edellä kerrotulla tavalla. Palveluntarjoajalla on oikeus keskeyttää sopimusvelvoitteensa, jos ilmenee seikkoja, joiden nojalla on syytä epäillä, että asiakas jättää sopimusvelvoitteensa täyttämättä. Maksun viivästyessä asiakas on velvollinen maksamaan korkolain mukaisen viivästyskoron sekä muistutus- ja perintäkulut.

Muut kuin itse maksavat asiakkaat

Mikäli kyseessä on työterveyshuoltoon kuuluva palvelu tai potilas ei muulla perusteella maksa itse palvelua, potilaan on selvitettävä ja varmistettava maksujärjestely ajanvarauksen yhteydessä sujuvan palvelun varmistamiseksi.  Jos potilaan ilmoittama taho ei ole velvollinen maksamaan palvelua, vastaa potilas maksusta.

Potilasasiakirjat ja vaitiolovelvollisuus

Potilasasiakirjojen laatimisen, säilyttämisen ja luovutuksen sekä vaitiolovelvollisuuden osalta noudatetaan niitä koskevia lakeja ja muita säädöksiä.

Palvelun ominaisuudet ja laatu

Terveyspalvelun laatu ja hoitovirheet määritellään potilasvahinkolain mukaan.  Palvelun tiettyä lopputulosta ei voida taata. Nettisivuilla ja muussa viestinnässä esitetty tieto on vain viitteellistä eikä ole osa sopimusta.

Palvelua koskevien palautteiden ja vaatimusten käsittely

Palvelua koskevat erimielisyydet tulee selvittää ensi kädessä suoraan asiakkaan tai potilaan ja palvelun antaneen lääkärin tai muun henkilön välillä.  Jos asia ei tässä keskustelussa selviä, vaatimus voidaan toimittaa myös lääkärikeskuksen ilmoittamalle käsittelijälle, joka välittää ammatinharjoittajaa koskevat vaatimukset ammatinharjoittajalle. Jos asian käsittely jatkuu ensimmäisen kirjeenvaihdon jälkeen, käsittely jatkuu ammatinharjoittajan osalta suoraan ammatinharjoittajan ja asiakkaan tai potilaan välillä. Potilasvahinkolain tarkoittamien vaatimusten osalta noudatetaan potilasvahinkolakia. Terveyspalvelusta voidaan tehdä myös muistutus sitä koskevien säädösten mukaisesti. Potilasasiamies antaa tarkempia tietoja potilasvahinkojen ja muistutusten osalta. Muut vaatimukset on tehtävä palveluntarjoajalle ilman aiheetonta viivästystä 2 viikon kuluessa palvelutapahtumasta.

Ylivoimainen este

Palveluntarjoaja ei ole vastuussa viivästyksistä tai muista velvoitteiden rikkomisista, jotka aiheutuvat palveluntarjoajista riippumattomista syistä. Palveluntarjoajista riippumattomiksi syiksi katsotaan lakko tai muu työtaistelutoimenpide, tulipalo, sairaalabakteeri keskeytymisen tai muun viivästymisen syynä, vastaanottavan ammattihenkilön sairastuminen, keskeytys sähkönjakelussa, tietoliikenneyhteyksissä taikka tietojärjestelmien toiminnassa, julkisoikeudellinen toimenpide tai muu sellainen syy, jota palveluntarjoaja ei voi kohtuudella poistaa.

Vahingonkorvaus

Potilasvahingot käsitellään ja korvataan potilasvahinkolain mukaan.  Muilta osin palveluntarjoajan vastuu rajoittuu palvelusta maksettuun hintaan. Välillisiä vahinkoja ei korvata.